We can't find the internet
Attempting to reconnect
Something went wrong!
Hang in there while we get back on track
Microplastic as a vector in aquatic environment : binding of DCF on MP's and oxidative stress induction in Aegagropila linnaei
AI summary Read the abstract
This Finnish study investigated whether microplastics can act as carriers of the anti-inflammatory drug diclofenac in aquatic environments and whether this affects the green alga Aegagropila linnaei. The work addresses how microplastics may concentrate pharmaceutical pollutants and deliver them to aquatic organisms, posing risks to freshwater ecosystems.
Mikromuoveja on tutkittu hyvin laajasti, ja samalla on noussut huoli vesiturvallisuudesta maailmanlaajuisesti. Vaikka mikromuoveja on tutkittu paljon, mikromuovien toimiminen vektoreina muille yhdistelle vesiekosysteemeissä ei ole täysin tunnettu mekanismi. Tässä tutkimuksessa tutkitaan mikromuovin kykyä sitoa itseensä hydrofobista orgaanista yhdettä nimeltä diklofenaakki, joka on tulehduskipulääkeaine. Mikromuovien kykyä sitoa itseensä hydrofobisia orgaanisia yhdisteitä on tutkittu ja vuorovaikutus on todettu, mutta diklofenaakin sitoutumiskykyä mikromuovin pinnalle ei ole vielä tutkittu. Diklofenaakki on biologisesti aktiivinen yhdiste ja voi aiheuttaa jopa pieninä määrinä stressiä akvaattisille organismeille, mikä aiheuttaa uhkaa erityisesti jätevedenpuhdistamoiden läheisille vesiympäristöille ja vesiturvallisuudelle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada selville, pystyykö mikromuovi sitoa pinnalleen diklofenaakkia eli pysytäänkö havaitsemaan ns. vektorivaikutus. Jos mikromuovi sitoisi diklofenaakin pinnalleen, se vähentäisi stressitekijän, eli tässä tapauksessa diklofenaakin, vaikutusta tutkittavaan makrolevään nimeltä Aegagropila linnaei. Tässä tutkimuksessa makrolevän stressitasoa kuvastaa oksidatiivisessa stressissä tapahtuvat muutokset, jotka mitataan peroksidaasientsyymiaktiivisuudella A. linnaeissa. Tarkoituksena on havaita, nouseeko vai laskeeko entsyymiaktiivisuus kun A. linnaei altistetaan mikromuoville diklofenaakin kanssa ja ilman. Jos peroksidaasientsyymiaktiivisuus laskisi makrolevässä, kun se altistettaan mikromuoville ja diklofenaakille samaan aikaan ,se vahvistaisi vektorivaikutus-hypoteesia, jolloin mikromuovi sitoisi pinnalleen diklofenaakkia. Tutkimuksen tuloksista voidaan havaita, että peroksidaasientsyymiaktiivisuus laskee, kun diklofenaakki konsentraatiot nousevat. Diklofenaakki vaikuttaa peroksidaasientsyymiaktiivisuuteen, mutta näiden tulosten perusteella mikromuovi ei pysty sitomaan diklofenaakkia pinnalleen, eikä täten pysty toimimaan vektorina diklofenaakille.
More Papers Like This
Size-dependent effect of microplastics on toxicity and fate of diclofenac in two algae
AI summary Read the abstract
This study investigated how different sizes of polystyrene microplastics affect two species of algae and interact with the common pharmaceutical pollutant diclofenac. Researchers found that the smallest microplastics caused the most significant growth inhibition in algae, and the combined presence of microplastics and diclofenac could alter how each pollutant behaves. The findings underscore how microplastics can change the toxicity and environmental fate of other water contaminants.
Microplastics as vectors of pharmaceuticals in aquatic organisms – An overview of their environmental implications
AI summary Read the abstract
Researchers reviewed how microplastics act as "vectors" for pharmaceutical contaminants in aquatic environments, absorbing drugs onto their surfaces and then releasing them inside organisms after ingestion — potentially amplifying the toxicity of pharmaceuticals throughout the food web.
Microplastics as vectors of the antibiotics azithromycin and clarithromycin: Effects towards freshwater microalgae
AI summary Read the abstract
Researchers tested whether microplastics made from four different polymer types could act as carriers for the antibiotics azithromycin and clarithromycin, delivering them to freshwater microalgae. They found that microplastics absorbed the antibiotics and subsequently released them, causing toxic effects on algal growth that varied by polymer type. The study provides evidence that microplastics can function as vectors for pharmaceutical pollutants in aquatic ecosystems, potentially amplifying their ecological impact.
Effects of microplastics on the uptake, distribution and biotransformation of chiral antidepressant venlafaxine in aquatic ecosystem
AI summary Read the abstract
Microplastics were found to affect how an antidepressant drug (venlafaxine) is absorbed and metabolized by fish, duckweed, and mud carp in lab aquatic systems. Microplastics can alter the behavior of pharmaceutical pollutants in water, potentially changing their toxicity to aquatic life.
Sorption of three common nonsteroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) to microplastics
AI summary Read the abstract
This study investigated the adsorption of three common nonsteroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) onto microplastics, finding that polymer type, drug properties, and environmental conditions all influenced sorption capacity. The results suggest microplastics can act as vectors for pharmaceutical contaminants in aquatic environments.
Research digests by email
When a large batch of papers lands in the Atlas, we read through it and send a short write-up of what stood out.